Kuukausikatsaus 7/2021

Moi, ja kivaa alkanutta elokuuta! Ajattelin nyt kokeilla koostaa tällaisen hieman simppelimmän kuukausikatsauksen, kun nuo monimutkaiset pennoilut ja excelöinnit lopahtavat aina alkuunsa. Seuraavat luvut on siis kaivettu täysin OP:n talouden tasapaino -työkalusta. Olen tätä varten luokitellut kaikki tilitapahtumani (OP kyllä hoitaa tästä suurimman osan automaattisesti ja kiitettävällä tarkkuudella) sekä pyrkinyt tekemään kaikki ostokseni vain OP:n kortilla, jotta tulos pysyy tarkkana.

  • Tulot 2819,87 €
    • Palkka: 2.447,44 €
    • Bonukset (S-ryhmä ja Mobify): 3,36 € + 10,04 €
    • Kulukorvaukset: 264 €
    • Muut 10 €
    • FB-kirppis: 85 €
  • Menot 2.368,07 €
    • Välttämättömyydet: 1.045,31 €
    • Huvit ja hyödyt: 508,84 €
    • Lainojen lyhennykset: 801,93 €
  • Säästöön 462,55 € (16 %)
    • Säästösumma, mikäli lainojen lyhennykset lasketaan säästöiksi: 1.264,48 € (37 %)

Tuloni olivat poikkeuksellisen suuret, sillä tein hieman myyntejä fb-kirpparilla ja sain kulukorvauksia (kilometrit + päivärahat) harrastukseeni liittyvästä vapaaehtoistoiminnasta (jotka tietysti näkyvät hieman kasvaneina bensakuluina). Heinäkuun suuremmista kuluista silmiin pistävät 288,56 euroa ravintoloihin ja 192,75 euroa autojen kuluihin – huomaa, että lomakuukautena tuli reissattua ja syötyä hyvin. Nämä kulut toivottavasti tasoittuvat arkeen paluun myötä. Onnistumisena mainittakoon suht hyvin hanskassa pysynyt shoppailu; en haahuillut turhaan kaupoilla heräteostelemassa vaan ostin vain tarpeeseen, esimerkiksi pari T-paitaa tarvitsin lisää kun hellekelit pukkasivat päälle ja vaatteet hikeentyivät ennätysvauhtia. Samaa shoppailulinjaa pyrin jatkamaan myös ensi kuussa!

Varallisuus

  • Varat 82.800 €
    • Asunto 82.000 €
    • Puskuri 800 €
  • Velat 105.418,99 €
    • Asuntolaina 82.905,88 €
    • Opintolaina 19.496,61 €
    • Kulutusluotto 3.016,50 €
  • Nettovarallisuus -22.618,99 €

Varallisuus 5/2021

Keväisen asunnonoston myötä varallisuuteni rakenteeseen on tullut suuria muutoksia. On tullut uutta omaisuutta ja sen vastineeksi myös uutta velkaa. Asunto- ja opintolainat lyhenevät omaa tasaista tahtiaan, ja nyt pienten rahastosijoitusten (200 €/kk) lisäksi tärkeimpänä prioriteettina on tuon täsmäluoton takaisinmaksu. Sen otin kattamaan muuttokulut ja pientä pintaremontointia.

Tällä hetkellä velkani lyhenevät kuukaudessa ainakin 485,55 euroa, mutta täsmäluoton minimilyhennyksen sijaan pyrin maksamaan sitä hieman nopeampaan tahtiin takaisin. Lisäksi sijoitan muutamaan indeksirahastoon automaattisesti tuon yhteensä 200 €/kk (eli 50 € per rahasto), joten kuukausittainen “vakio”kasvu nettovarallisuuteeni on lähes 700 €. Tähän päälle yritän tiristää muutamia ropoja myös tyhjyyttään huutavaan puskuriin.

Toistaiseksi asunnon osto vaikuttaa ihan hyvältä ratkaisulta niin oman henkisen hyvinvoinnin kuin taloudellisen tilanteenikin kannalta. Saan asua omannäköisessä, hieman tilavammassa asunnossa ja kasvatan nettovarallisuuttani noin 260 €/kk enemmän, kuin vuokraa maksaessani.

Varat

  • Asunto 82 000 €
  • OP sijoitussalkku 702,94 €
  • Puskuri ???

Velat

  • Asuntolaina 83 420,22 €
  • Opintolaina 19 769,06 €
  • Täsmäluotto 4 623,92 €

Netto −25 110,26 €

Uusia alkuja

Viime kirjoituksesta on vierähtänyt tovi jos toinenkin. Ei kuitenkaan siksi, etteikö kirjoitettavaa olisi ollut, vaan koska kaikelta touhuamiselta ei yksinkertaisesti ole jäänyt paukkuja blogin päivittämiseen ja talouden seurantaan. Nyt kun tilanne on taas normalisoitunut, yritän palailla säntillisempään talouskuriin ja jakamaan ajatuksiani ja numeroitani täällä blogissa.

Syy hiljaisuudelle? Ostin juuri asunnon. Alkukevät meni pitkälti asuntonäytöissä ja pankkien (virtuaali)tapaamisissa juostessa, ja viimein oikean kohteen ja pankin löydyttyä muutto ja pieni pintojen ja sisustuksen freesaus veivät lopun ajan. Nyt sitä kuitenkin asustellaan uudessa kodissa ja muuttohässäkkä tuntuu jo kaukaiselta muistolta.

Asunnonosto pienensi asumiskulujani muutamalla kympillä ja lisäsi asuinneliöitäni parillakymmenellä – ihan kiva diili siis. Muuton, lainajärjestelyjen ja sisustamisen vuoksi talouteni lukujen perässä ei ole tullut pysyteltyä, mutta viimein kaikki hankinnat on tehty.

Asuntokuvioiden ohella olen hieman järjestellyt laina-asioitani. Myin sijoitussalkkuni tyhjäksi asuntolainan käsirahaa varten. Lisäksi maksoin pois Anyfinin velkani ja lopetin luottokortin. Sijoittamisessa palasin sittemmin takaisin juurilleni ja tein pankkiini kuukausisäästösopimuksen indeksirahastoihin. Neljään rahastoon menee nyt 200 €/kk, ja jahka muuttoa varten ottamani pankin kulutusluotto on kuitattu ja olen taas päässyt kärryille talouteni luvuista, pyrin kasvattamaan summaa. Ensi kuun alkuun suunnittelin myös palaavani budjetoinnin pariin lähinnä pian saapuvien lomarahojen takia – olisi kurjaa jos ne vain katoavat tililtä jonninjoutavuuksiin.

Eli tällaista kuuluu tänne! Tämän kuun kulutusseurantaa en varmaankaan jaksa tehdä, sillä ostoksia on kertynyt paljon. Pienen yhteenvedon varoista ja veloista kirjaan kuitenkin kuun loppuun. Juuri nyt tuntuu todella hyvältä hypätä takaisin talouteni ohjastajan paikalle!

Tammikuun puolivälikatsaus

Tammikuu saavutti puolivälinsä ja näin vapaailtana on hyvä aika tarkastaa, missä mennään. Tehdään heti alkuun ei niin yllättävä paljastus, ja todetaan, että en ole oikein pysynyt suunnitelmissa. Siihen on parikin syytä:

  • Palkka meni vielä viime vuoden ylikorkealla veroprosentilla, eli käteen tuli noin 200 € vähemmän, kuin olin laskeskellut. Toisaalta lopun vuotta saan sitten parikymppiä kuussa enemmän, kun toimitan uuden verokortin.
  • Kaveri kysyi seuraa kaupungille pyörimään, ja siitähän ei mitään hyvää yleensä seuraa. Eli ostoksia on tehty ostolakon ulkopuolelta useampiakin. Ei onneksi mitään aivan typerää, mutta nämä kuitenkin rokottavat kuukauden säästötulosta noin 200 €.

Olen tosiaan taas siirtynyt Pennoon, joka kertoo, että tässä kuussa rahaa on mennyt 1 893,6 euroa. Yritän sitkeästi noudattaa “säästä ensin itsellesi”-periaatetta, joten vaikka laskennallisesti käytettävissäni olisi yli 300 €, on sitä käytännössä vähemmän, ellen halua kajota puskuriin. Toistaiseksi olen puskuria kuitenkin käyttänyt aina kuun ensimmäisenä viikkona, kun käyttötili on tyhjä ja palkkaa täytyy vielä odotella. Tästä tavasta kun pääsisi eroon (= budjetti pitäisi), niin olisi kyllä hienoa. Tosin jo se on iso juttu, etten joudu tuota vajetta enää paikkailemaan luottokortilla!

Edelleen tässäkin kuussa leijonanosa budjetista kuluu lainoihin ja luottoihin. Siinä on hieman luottokortin käyttöä viime kuulta, opintolainan takaisinmaksua ja 300 euroa Anyfinille. Olen nyt pyrkinyt kohdistamaan Anyfiniin lisäpaukkuja, koska arvelen sen olevan rasite jos jossain kohti haluaisin yrittää hakea asuntolainaa. Tuo on kuitenkin yksi rasite arkisessa rahankäytössäni, jonka pohjalta pankki osin arvioi maksukykyäni.

Loppukuulle ei olisi lainkaan huono tavoite, ettei “tavarat”, “vaatteet” ja “koti ja sisustus” sekä “päihteet” -kategorioihin tulisi menoja. Itse asiassa tuo olisi huippu tavoite myös helmikuulle! Päihteettömyydessä onneksi auttaa kaveriporukkani new year new me -meno, eli suhtkoht terveellisesti tässä on itsekin elelty eikä illanistujaisia ole näköpiirissä.

Näillä eväin kohti loppukuuta! Nuukailla tässä saa taas varmaan melko tosissaan, jos en halua puskuriin kajota liiaksi. Otetaan se haasteena, makaronilaatikko on ihan kelpo evästä. Tammikuun osalta vuoden säästötavoitteessa tullaan jäämään hiukan jälkeen heti kärkeen, mutta toivon ja uskon helmikuun paikkaavan sitä heti hieman, kun tiedossa on normaali palkka, lisätuloja ja bonuksena 10 % lyhyempi kuukausi.

Joulukuun yhteenveto

Sain juuri vuoden 2020 viimeiset hurvittelut lyötyä Pennoon, ja tulos on tämä: tulot 2562,55 €, menot 2 451,64 €, säästöön 110,91 €. Joulukuussa kulukuri oli löysää, joten lähinnä suuret tulot takasivat plusmerkkisen tuloksen. Lainoja lyhensin 605,55 eurolla, josta osa oli tietysti korkoa joka ei nettovarallisuuttani nosta. Eilinen juhlinta vaati veronsa, joten tämä katsaus saa jäädä tällä kertaa hyvin nopeaksi.

Kirjaan tähän vielä, missä mennään nettovarallisuuden kanssa, niin on jotain mihin 2021 lopussa verrata. Toivon mukaan vielä viikonloppuna ehdin hieman pyöritellä numeroita ja palailla blogiin budjetin tiimoilta.

Varallisuus 01/2021

  • Varat 2.975,79 €
    • Osakesalkku 2.780,16 €
    • Puskuri 195,63 €
  • Velat 22.163,98 €
    • Anyfin 1.715,28 €
    • Opintolaina: 20.448,70 €
  • Nettovarallisuus −19188,19 € (muutos viime kuukauteen + 587,90 €)

Yksinkertaisemmalla arjella puhtia säästämiseen

*Kirjoitus sisältää tähdellä merkittyjä affiliate-linkkejä*

Vuodelle 2021 minulla on tavoitteena nostaa nettovarallisuuttani 10 000 eurolla. Olen pohdiskellut ja taas pohdiskellut kuinka sen saavuttaisin, ja miksi aiemmat vuodet tuntuvat olevan toinen toisensa jälkeen miinusmerkkisiä tai niukasti plussalla. Selkein syy tuntuu olevan se, millaista arkeni on. Olen työviikon aikana kiireinen ja väsynyt – tämä ajaa hakemaan hyvää oloa herkuttelusta, tupakoinnista ja shoppailusta ja muutoinkin vähentää voimia tehdä fiksuja ratkaisuja, kuten kokkailla lounaseväitä arkipäiville.

Tämän täytyy nyt muuttua. En jaksa enää kulkea viittä päivää viikossa sumussa omituisella autopilot-asetuksella.

Vuonna 2020 otin jo hyviä ensiaskeleita parempaan arkeen. Minimalisoin kodistani kassikaupalla ylimääräistä, sotkuksi kertyvää tavaraa. Nykyinen maailmankatsomukseni tavaroiden suhteen tuntuu olevan lähinnä, että se mikä voi mennä sotkuun, menee sotkuun. Jokainen ylimääräinen tavara on potentiaalinen turhan sotkun alkulähde. Lisäksi aloitin vuosien jahkailun jälkeen psykoterapian. Hain myös lääkärin apua mielenterveyteeni. Aloitin vuosien tauon jälkeen harrastamaan taas liikuntaa.

Tuntuu että vuonna 2021 olisikin enemmänkin aika hienosäädölle. Viedä elämästä pois asioita, jotka rasittavat eivätkä tuo hyvää oloa, ja tuoda tilalle mukavia asioita tai… ei mitään. Lisää nolla-aikaa, aikaa jolloin minun ei tarvitse tehdä yhtään mitään. Opetella sanomaan ei, kun jokin mielen perukoilla niin kehottaa.

Olemme terapeuttini kanssa puhuneet paljon oman olon kuuntelusta. Tällä hetkellä, kun on yhä iltaisin pimeää ja itselläni veto pois, kertoo oma oloni, että kalenteria ei nyt buukata täyteen. Niinpä ilmoitin yhteen harrastuksistani, että tammi-helmikuussa minua ei tule siellä näkymään. Lisäksi olen ottanut tavaksi olla toisen päivän viikonlopusta ihan vain kotosalla akkuja lataamassa. Niin kivaa ohjelmaa kuin kaveriporukkani viikonlopuissa yleensä onkin, ei pääni jaksa tällä hetkellä liikaa kivaakaan. Joten viikonloppuinen 24 tunnin nolla-aika saa olla ja pysyä toistaiseksi.

Joululomalta kotiutuessani koin valtaisaa ärsytystä ja ahdistusta. Olen koittanut pohtia sen alkulähdettä, ja ainakin epäjärjestys ja tekemistä odottavat asiat olivat sellaisia, että ne tuntuivat vyöryvän päälleni heti kotioven avattuani. Niinpä vuodelle 2021 yritän kerätä vähemmän mahdollisesti keskeneräisiksi jääviä projekteja – valokuvien organisointia, käsitöitä, you name it. Tavoite: yksi projekti kerrallaan. Jos kotona on epäjärjestystä, yritän malttaa olla aloittamatta kirjaa tai käsityötä, vaan hoitaa ensin siivouksen alta pois. Eikä niin, että keittiössä on kaaos, nurkassa odottelee keskeneräinen makramee-amppeli, sohvapöydällä on sukkapuikot ja koirien kynnet ovat päässeet venähtämään pitkiksi. Tuollainen “projektimäärä” on myrkkyä rentoutusta kaipaaville aivoilleni.

Ruokahuoltoa olisi myös tarpeen yksinkertaistaa. Olen onnistunut vähentämään kauppareissuja, mutta käyn yhä kaupassa 2-3 kertaa viikossa enkä pidä siitä yhtään. Kerta viikkoon olisi ideaali, ja sekin mielellään työmatkaan sovitettuna. Olen viimeiset puoli vuotta syönyt melko huonosti, mikä sekin näkyy omassa olossa. Täytyisi keksiä kotiin jotain nopeita, hyvin säilyviä välipaloja, etten sitten nälkäisenä hakisi lähikaupasta berliininmunkkia.

Tänä vuonna olen toden teolla oppinut, että luonto on itselleni paras paikka rentoutua, ja teinkin kesän aikana useita viikonloppuretkiä kansallispuistoihin. Tästä haluan pitää kiinni, ja jopa lisätä määrää. Nyt kun varustus on kunnossa, ei tämä harrastus maksa kuin bensan ja eväiden verran. Tahtoisin myös näin kylmänä aikana käydä useammin päiväreissuilla, sillä olen huomannut lyhyenkin reissun lataavan akkuja ja parantavan unta. Eli tulevanakin vuonna yritän suunnata ruutujen ääreltä luontoon.

Paljon olen pohtinut myös sitä, kuinka työstä saisi vähemmän kuormittavaa. Olenkin ajatellut etäillä ensi vuonna ainakin yhden päivän joka viikko. Tällöin saan esimerkiksi pesukoneet pyöritettyä työpäivän ja taukojen lomassa, eikä iltaa tarvitse uhrata kokonaan niille. Voin myös kesken päivän poiketa valoisalla koirien kanssa lenkille, ja jatkaa töitä hieman pidemmälle iltaan. Työajan lyhentäminen houkuttelee minua jatkuvasti, mutta en nykyisessä taloustilanteessani halua vielä mennä siihen. Mutta otetaan nyt jotain pieniä edistysaskeleita edes. Ostin itselleni Adlibrikseltä myöhäiseksi joululahjaksi Marie Kondon (olen fani!!) “Työnilon löytämisen taika” -kirjan, josta ehkä löytyisi myös jotain uutta vinkkiä. Yllätyksekseni Teemu Kunnon “Minimalismi”-kirjassakin oli pari hyvää vinkkiä työhommiin, joten suositus sillekin.

Näin postauksen päätyttyä huomaan ilokseni, että paljon oikeita asioita on jo tehty. Se luo uskoa siihen, että ensi vuonnakin onnistun taas parantamaan elämääni ainakin jollain tapaa. Masennus ja uupumus tuovat omat hankaluutensa sujuvan arjen pyörittämiseen, mistä tuppaa tulemaan ikävä oravanpyörä, jossa uupuneena ei jaksa tehdä asioita, jotka siihen uupumukseen auttaisivat. Mutta posilla kohti uutta vuotta!

Aion kasvattaa nettovarallisuuttani 10000 eurolla vuonna 2021

Kuten otsikosta huomaa, on uudenvuodenlupaukseni nyt päätetty. Vuosi 2020 on ollut tähän mennessä lähinnä taloudellinen sekasotku, mutta syksyn mittaan olen hiljalleen saanut kulutustani kuriin ja talouttani toipumaan. Koska tänä vuonna taloudelliset tavoitteeni ovat ottaneet takapakkia ainakin kymppitonnin verran, on ensi vuoden tavoitteena korjata kurssia oikein urakalla. Ensin haaveilin kymppitonnin säästämisestä kuten Julia Thurén aikoinaan, mutta kuukausittainen 200-300 € velkojen lyhennys tekee tästä turhan hankalaa, ja lopputulokseen päästäkseni minun pitäisi sekä onnistua täydellisesti, että olla vähän tuuriakin matkassa. Mutta kymppitonnin nettovarallisuuden kasvattaminen velkoja maksamalla ja säästämällä on laskujeni mukaan todellakin mahdollista! Ja samalla tavoite on kuitenkin riittävän haastava.

Allaolevassa kaaviossa näkyy, mistä tämän 10 000 euron olisi tarkoitus koostua. Opintolainan lyhennykset alkavat rullata automaattisesti tammikuussa, joten velkojen lyheneminen 1 632 eurolla on saletti. Anyfiniä alan lyhentää aluksi 100 eurolla kuussa, mutta pyrin viimeistään lomarahoilla kuittaamaan siitä isomman siivun, jotta velka on taputeltu ensi vuoden puolella. Loput kymppitonnista aion säästää ihan tavalliselle säästötilille odottelemaan kaukaisessa tulevaisuudessa toivottavasti siintävää asunnon ostoa.

Tiedän, tavoitteita olen ennenkin tehnyt. Mutta varmistaakseni onnistumisen olen tällä kertaa tehnyt myös taustatyöni kunnolla! 2021 nettopalkkani tulee olemaan noin 2 435,69 €/kk. Kiinteiksi kuluiksi (sis. Anyfin ja opintolaina) olen puolestaan laskenut  1 039,72 €/kk. Kiinteiden kulujen jälkeen käteeni jää kuukaudessa siis 1 395,97 €. Saadakseni 6 689 euroa säästöön, tulee minun säästää kuukaudessa 557,4 €. Tällöin “hassattavaksi” jää vielä 839 euroa, josta pitäisi pystyä maksamaan kuukauden muuttuvat kulut. Historiani tuntien tuo 839 euroa ei ole ihan valtavasti, mutta uskon onnistuvani, jos en taas uppoa ihan täyteen kulutusmaniaan, vaan jatkan säntillistä kulujen seuraamista. Ja tarkoitus ei suinkaan ole köyhistellä koko vuotta 2021, vaan haluan edelleen pystyä entiseen tapaan esimerkiksi osallistumaan harrastuksiini ja hoitamaan terveyttäni. Pieni osakesalkkuni tietysti heiluttelee nettovarallisuutta suuntaan jos toiseenkin, mutta päätin jättää sen tämän tavoitteen seuraamisessa huomiotta.

Vuoden 2020 suurimmat “yllättävät” kulut liittyivät uuteen karvaiseen perheenjäseneen, harrasteajoneuvon hankintaan ja lääkärikuluihin. Vastaavan kokoluokan kuluja ei (ainakaan vielä) ole tiedossa vuodelle 2020. Laskelmissa ei myöskään ole huomioitu n. 1 200 euron lomarahoja eikä mahdollisia bonuksia. Pelivaraa siis pitäisi olla vähintäänkin riittävästi. 🙂

Ohessa vielä konkreettisia muutoksia vuodelle 2021, joilla pyrin pääsemään tavoitteeseen ja joita aion kuukausittain seurata. Vuosi 2020 tuntuu menneen rahallisesti ja terveydellisesti pitkälti hetkellisen hyvän olon perässä juostessa, joten paitsi rahansäästöä, ovat nämä myös terveystekoja.

  • Tupakoinnin lopettaminen. Olen marraskuusta saakka vähentänyt tupakointia portaittain ja vuoden 2020 pyrin pitämään savuttomana. Säästö: n. 50-80 €/kk.
  • Itsetehdyt lounaat useammin töihin. Pyrin siihen että viikon lounaista 4/5 on kotoa tuotuja. Säästö: n. 50-100 €/kk.
  • Herkuttelua vain kerran viikossa. Säästö: 20-40 €/kk.
  • Energiajuomat, voi energiajuomat… ne saavat jäädä vain erityistilanteiden, kuten aikaisten aamujen ja autoreissujen piristykseksi. Säästö: n. 20 €/kk.
  • Ostoksia (koskee lähinnä tavaroita) max. 1 kpl/kk. Tänä vuonna shoppailu on tuonut hyvin suuria kuluja, joten näitä pyrin nyt suitsimaan toden teolla. Hintaahan tässä ei ole määritelty, ja tiedossa on esim. 170 € harrastusvälineen hankinta, mutta yksi sallittu ostos kuukaudessa toivottavasti hillitsee vuoden kokonaiskuluja ja auttaa harkitsemaan hankintoja tarkemmin. Säästö: n. 50-150 €/kk.

Paitsi säästöillä, toivon helpottavani tavoitteen saavuttamista myös pienillä lisätuloilla. Näiden osalta tähtään 500 euroon (5 % tavoitteesta, 1,6 % nettotuloista).

  • Mikäli korona sallii, jatkan epäsäännöllisiä järjestyksenvalvojan töitä harrastetapahtumissa. Tästä odotettavissa n. 50-150 €.
  • Helmikuulle on jo tiedossa 90 € eräästä pienestä toimeksiannosta.
  • Jatkan kyselytutkimuksiin vastailua. Rahana maksettavat lasken tuloiksi, lahjakortit puolestaan pienentävät menoja. Odotettavissa tuloja n. 60-100 € ja lahjakortteja 70-150 €.
  • Olen pohtinut mahdollisuuksia hyödyntää kädentaitojani pienten lisätulojen saamiseksi. Tämä on ajankohtaista vasta joulun tienoilla ja vain, jos aikaa ja kiinnostusta riittää.
  • Jatkan turhien tavaroideni myymistä kirpputorilla. Tällä hetkellä tällaista tavaraa vain ei enää juurikaan ole, joten ensi vuodelle myyntejä on odotettavissa ehkä noin 20-100 €.
  • Pyrin hyödyntämään kaikki mahdolliset bonukset. Käytössä on jo S-kortti sekä Mobify, mietin näille kaveriksi vielä KomplettBankin luottokorttia (maltillisella luottorajalla tietysti, ehkä tonni olisi sopiva). Näistä tulee vuodessa n. 100 €.
  • Tutkin, löytyykö omaan ammattitaitooni sopivaa pientä freelancer-hommaa.

Tällä elämäntyylillä, kun jo pelkät harrastukset kurittavat lompakkoa suht rajusti, on tavoitteen saavuttamiseksi ollut pakko tehdä paljon ajatustyötä ja laskelmia, ja olenkin tätä tavoitetta pureskellut jo lokakuusta saakka. Yksi onnistumisen avaintekijä on kulujen säntillinen seuraaminen, ja suunnittelen tekeväni ensi vuonna katsauksia jopa viikoittain. Tällöin näen nopeammin onko kuukauden tavoite täyttymässä ja pystyn tekemään tietoisia korjausliikkeitä.

Pelkän excelinpyörittelyn lisäksi tarvitaan muutos ajatusmaailmassa. Minun pitäisi enemmän keskittyä siihen, mitä minulla on, eikä siihen, mitä muka puuttuu. Hektinen arki verottaa myös jaksamista turhan usein, jolloin tulee sorruttua kaikenlaisiin hetken helpotuksiin. Ensi vuonna pyrinkin tarkastelemaan rutiinejani ja viilaamaan niitä sellaiseen suuntaan, että jaksan pyörittää sekä arkeani, että exceleitäni. Tästä on luvassa blogipostauksen verran pohdintaa vielä ennen vuodenvaihdetta.

Jos ja kun tavoite pitää, tulisi velkojeni olla ensi vuonna 14032,43 € ja varojen (pl. osakesalkku) 6714,63 €. Sanovat, että tavoitteen pitää olla mitattava jotta tietää koska onnistuu. Mittari on siis tuossa!

Eurotarkan KAS-lista minun näkökulmastani: 4. Puhelin ja internet

Eurotarkan säästövinkkilistaa on tullut käytyä aika mukavasti tahdilla kategoria per päivä, joten tänään edetään taas listalla! Tällä kertaa aiheena on puhelin- ja internetkuluissa säästäminen. Sanottakoon heti alkuun, että tämä on jälleen kategoria jossa en näe omalla kohdallani suurta säästöpotentiaalia. Erilaisten elektroniikkahärveleiden ja -palveluiden suhteen olen sen sijaan melko minimalistinen.

Puhelinliittymäni on n. 20 €/kk maksava perusliittymä, kotona käytän taloyhtiön ilmaista 10M-nettiä, reititin on kirpputorihankinta ja suoratoistopalveluita minulla on kaksi: yhden ruudun Netflix ja opiskelija-Spotify. Suoratoistosta maksan 12,98 €/kk ja koen sitä käyttäväni kyllä koko rahan edestä, sillä kumpikin palvelu on käytössä vähintään paristi viikossa. Etenkin viikonloppuisin tykkään katsoa sarjoja tabletilta (minulla ei ole televisiota) ja siivotessa soivat Spotifyn soittolistat ikävää askaretta piristämässä. Pariin otteeseen olen käyttänyt myös HBO:ta ja Ruutuplussaa, mutta tällöin yleensä irtisanon Netflixin hetkeksi – en yksinkertaisesti ehdi käyttämään useaa palvelua niin usein, että jokaisesta kannattaa maksaa samanaikaisesti.

Puhelimenikin on käytettynä hankittu, oman aikansa lippulaivamalli, jonka uusiminen ei toivottavasti ole pariin vuoteen ajankohtaista. Itseäni eivät niin kiinnosta puhelinalan uutuudet ja innovaatiot, vaan niin kauan kuin luuri pelaa sujuvasti, kelpaa se minulle. Yleensä pyrin vielä säännöllisellä “siivouksella” ylläpitämään puhelimen tehoa.


Itselläni on tällä hetkellä Telian liittymä, joka mahdollistaa ulkomaillakin edullisen netin käytön. Tämä on mielestäni oikein tervetullut ominaisuus, joka helpottaa esimerkiksi reittien ja aukioloaikojen tarkastamista. 2020 tälle ominaisuudelle ei tosin juurikaan ole käyttöä tullut. Säästövinkkilistalla puhutaan paljon tavoista vähentää puheluihin kuluvaa rahaa, ja itsellänikin kun on rajaton netti, käytän mielelläni esimerkiksi Whatsapin videopuheluita.

Näin yhteenvetona maksan puhelimesta, netistä ja nettipalveluista yhteensä siis 32,98 €/kk. Harkinnassa on vielä jonkin pilvitallennustilan hankkiminen, mikä tuo muutaman euron kuussa lisää. Tällä hetkellä kaikki kuvani ovat levällään eri laitteilla ja muistitikuilla, joten näen pilvipalvelusta maksamisen hintansa arvoisena asiana. Ehkä tämä olisi hyvä joululahja minulta minulle?

Mitä vien näistä säästövinkeistä vuoteen 2021?

☑️ Vanha puhelin ja taloyhtiön ilmainen netti saavat riittää minulle myös vuonna 2021. 📱
☑️ Kilpailutan puhelinliittymäni 2021 ainakin kerran.

Tsekkaa myös aiemmat KAS-postaukseni:
1. Talous
2. Elintarvikkeet ja ruoka
3. Vaatteet ja kengät

Eurotarkan KAS-lista minun näkökulmastani: 3. Vaatteet ja kengät

On aika siirtyä Eurotarkan säästövinkkilistauksen kolmanteen kategoriaan, vaatteisiin ja kenkiin. Tämä on itselleni samaan aikaan sekä hirveän helppo, että todella hankala kategoria. Saatan näet olla vuoden ostamatta juuri yhtään vaatetta, ja sitten yhtäkkiä tuhlata useamman satasen viikonlopussa. Minun on kerrassaan hankalaa löytää vaatteiden kanssa kultaista keskitietä. Vuoden 2016 Konmari-hurahdukseni ansiosta vaatekaappini on kuitenkin suht siisti ja käytännöllinen, vaikka minimalistisesta onkin kaukana.

Eurotarkan säästövinkeissä lähdetään taas liikenteeseen hyvinkin perusteista; osta tarpeeseen, vältä heräteostoksia, hyödynnä alennusmyynnit ja valitse laadukasta ja kestävää. Ei mitään mitä en jo tietäisi, mutta kummasti garderobini koostuu lähinnä heräteostoksista. Alennuksia hyödynnän toki usein, mutta olen myös aiempaa enemmän alkanut ostaa normaalihintaisia vaatteita, joiden hinta välillä kirpaisee hieman, mutta jotka ovat rakkautta ensisilmäyksellä. Nämä vaatteet ovat usein itselläni lopulta niitä, jotka kulutan puhki asti, joten hinta per käyttökerta ei lopulta jää suuren suureksi. Hutiostoksia tulee tehtyä aiempaa harvemmin ja siitä olen ylpeä. Olen myös todennut että laadusta voi hieman maksaakin, ja esimerkiksi viime talvena ostin 150 euron nahkamaiharit, kun aiemmin olen joka talvi ostanut H&M:n 20 euron tekonahkapopot.

Ostamisen lisäksi vinkeissä keskitytään vaatteiden käyttöiän pidentämiseen. Pesuväliä pyrin jo pidentämään käyttämällä esim. aluspaitaa sekä tuulettamalla vaatteita, myös pikkutahroille saatan tehdä täsmäpesun jottei koko vaatetta tarvitse pestä. Tämän suhteen ollaan siis hyvällä mallilla, mutta vielä voisin olla hieman tarkempi siitä, mihin puolipitoiset vaatteet päätyvät (valitettavan usein pyykkikoriin, jos en muista koska olen ottanut vaatteen käyttöön). Jokusen euron vuodessa säästän siinä, etten käytä huuhteluainetta, tämä lienee kotoa opittu tapa. Sen sijaan värinkerääjäliinat (leikkaan ne puoliksi kuin Roope Ankka konsanaan) ovat ahkerassa käytössä, sillä pienehköllä vaatevarastolla väreittäin peseminen tarkoittaa erittäin vajaita koneita.

Kenkien iän pidentämiseksi tulee käytettyä lankkia ja suojasuihkeita, tähän olen motivoitunut nyt etenkin, kun olen ostanut kalliimpia kenkiä. Korjaamaan olen valitettavan laiska, vaikka esim. puhjenneen kyynärpään saattaisi saada ihan siististi ja tyylikkäästi paikattua. Sukkia kyllä parsin välillä, mikäli reikä on pieni. Suutarin palveluita voisin etenkin nykyisten nahkamaiharieni kanssa sitten aikanaan harkita.

Tiivistetysti voisin sanoa, että vaatteet eivät ole rahaongelmieni syy. Tai no, kaikki shoppailu on tietysti osasyy, mutta vaatteisiin käytän lopulta suht vähän rahaa. Tätäkin aihetta voisin kuitenkin pyrkiä lähestymään enemmän tarve edellä; ehkäpä monien suosima tarve/halulista voisi toimia? Sen tiedän että ensi kesälle on tarve ostaa uusia t-paitoja. Ja senkin tiedän, että kun kaupassa käydessä tulee alennushintainen Niken college vastaan, niin haluan sen.

Mitä vien näistä säästövinkeistä vuoteen 2021?

☑️ Lähestyn vaateostoksia ennemmin tarve kuin halu edellä. Tiedossa on tarve ostaa esimerkiksi t-paitoja ja pitkävartisia sukkia, joten pyrin täyttämään ostohimoni valitsemalla näistä jotain oikein mieluisaa ja laadukasta. 🛍️ 👚
☑️ Pyrin korjaamaan rikkoutuneita vaatteita useammin.
☑️ Pidennän vaatteiden käyttöikää pesemällä niitä fiksummin ja hyödyntämällä esim. tuuletusta.

Kaiken kaikkiaan en näe vaatteiden kohdalla mitään valtaisan merkittävää säästöpotentiaalia vuodelle 2021. Tärkein on kuitenkin tuo tarve vs. halu; taidan suosiolla yrittää pysyä poissa vaatekaupoilta. Netistä en osta vaatteita juuri koskaan, joten halut eivät kiusaa minua, kunhan pysyttelen pois ostoskeskuksista pyörimästä. 🙂

Lankkia vailla…

Tsekkaa myös aiemmat KAS-postaukseni:
1. Talous
2. Elintarvikkeet ja ruoka

Eurotarkan KAS-lista minun näkökulmastani: 2. Elintarvikkeet ja ruoka

*Postaus sisältää tähdellä merkittyjä affiliate-linkkejä*

Tänään Eurotarkan Kaikkien Aikojen Säästövinkkilistalta on vuorossa kategoria “elintarvikkeet ja ruoka”. Tässä oma näkökulmani säästövinkkeihin, ja lopussa tuttuun tapaan checklist ensi vuodeksi.

Elintarvikkeissa on ainakin teoriassa helppoa tehdä niin hyvin isoja, kuin hyvin pieniäkin säästöjä. Eurotarkan listassa huomattava osa vinkeistä keskittyy suunnitteluun ja itse tekemiseen. Tässä tuleekin se oma sudenkuoppani. Olen aina ollut hieman laiska suunnittelemaan ja touhuamaan kotihommia, mutta etenkin mielenterveyden keikkuessa ylhäältä alas, on tuollainen työ välillä suorastaan mahdotonta. Se ei tietenkään tarkoita, etteikö yrittää kannattaisi, ja etenkin hyvinä aikoina (kuten tällä hetkellä) voin tässä aivan hyvin onnistua. Suunnitteluun kuuluu olennaisesti kauppalista, jonka itse toisinaan teen, ja vinkataanpa KAS-listalla myös tekemään tuo ostoslista tarjousten perusteella. Itselläni on suht stabiili ruokavalio, jossa suosin pitkälti samoja raaka-aineita, joten ostoslistan teko on helppoa, mutta tarjousten hyödyntäminen hankalampaa.

Itse tehty ruoka on lähes aina valmisruokaa edullisempaa (ja usein terveellisempääkin). Olen tänä vuonna tainnut syödä lounastauoilla valmisruokaa satojen eurojen edestä, mutta olen myös usein tuonut omat, itsetehdyt eväät. Suosikkejani halvoista eväistä ovat soijamakaronilaatikko ja paistettu riisi tai nuudeli tofulla. Halpaa, helppoa ja hyvää! Valmiiden annosten pakastamiseen en ole ryhtynyt, sillä en omista mikroa mikä tekee sulattamisesta hankalaa. Salaattia teen kuitenkin aina useamman eväsrasiallisen kerralla valmiiksi. Joka syksy yritän myös aktivoitua hankkimaan ruokaa luonnosta. Tänä vuonna keräsin vadelmia ja mustikoita pakastimeen, sienispottia en ole vielä(kään) täältä uudelta asuinpaikkakunnaltani löytänyt. Koirien kanssa metsissä kävely ja keräily on hyödyllisyytensä lisäksi äärimmäisen rentouttavaa! Nokkostakin olen joskus kerännyt, siitä saa maistuvat letut, mutta en ole ihan varma onko kaikki se vaiva parin säästetyn euron arvoista. Omat yrtit kasvavat kesäisin parvekkeella, mikä säästää minulta pitkän pennin kun en joudu ostamaan koko puskaa saadakseni pari lehteä basilikaa.

Hävikki on listalla myös tapetilla, ja siitä on toki mediassakin puhuttu viime vuosina ihan huimasti. Oma hävikkini on mielestäni ihan ok-tasolla, välillä sitä syntyy mutta enimmäkseen ei. Tosin eilen unohdin jugurttipurkin koko päiväksi lämpimään, plääh. Hävikki sinällään on minulle vähän vieras ajatus, sillä en juuri kyttäile ruokien valmistuspäiviä tai parasta ennen -päivämäärää, vaan niin kauan kun ruoka näyttää ja tuoksuu hyvältä, se on syötävää ja se syödään. Hävikki- ja punalapputuotteet kuuluvatkin ostoskoriini säännöllisen epäsäännöllisesti. Matsmartin* paketti proteiinijuomineen ja riisikakkuineen odotteleekin jo postissa noutoa.

Suurin sudenkuoppani ruokakustannuksissa (ja terveysteoissa) ovat pienet heräteostokset. Töistä kotiin polkiessa matkan varrelta haettu suklaalevy. Ajomatkalla shelliltä mukaan poimittu 3,90 € battery-tölkki. Ruokaostoksilla koriin eksyvät uutuudet ja herkut. Martat vinkkaavat ettei nälkäisenä kannattaisi käydä kaupassa, mutta toisaalta jos menen sinne kylläisenä tuntuu, ettei tee mieli ostaa mitään. Se kauppalista auttaisi kyllä tässä isosti. Huomasin myös (kiitos kuluseurannan) maksaneeni ostoskasseista (2 kpl) tällä viikolla yhteensä 89 senttiä. Aika kallista jos ajattelee, että tuohon hintaan saisi jo melkein rullallisen kaupan roskapusseja.

Mutta jotain teen oikeinkin! Syön hyvin kasvispainotteisesti, mikä laskee ruokakulujani (tosin jotkut vegetuotteet, kuten jugurtti, olisivat halvempia eläinperäisinä). Esimerkiksi tuo edellä mainitseman soijamakaronilaatikko on melkein ilmaista ruokaa. Teen myös hintavertailua ja tsekkaan kilohinnat, ja koriin eksyykin usein Kotimaista tai Pirkkaa.


Mitä vien näistä säästövinkeistä vuoteen 2021?

☑️ Yritän muistaa kestokassin kaupassa käydessäni, lisäksi vien yhden kassin autoon ja yhden laitan työreppuun. 🛍️
☑️ Kannan mukanani vesipulloa ja pientä evästä välttääkseni kalliit huoltoasema- ja kioskiostokset.
☑️ Jatkan hävikkikauppojen ja punalapputuotteiden hyödyntämistä sikäli, kun tarjolla on tuotteita joita muutenkin käyttäisin.
☑️ Kiinnitän enemmän huomiota energiatehokkaaseen ruuanlaittoon (ei turhaa lämmittämistä, uuninluukun availua tai keittämistä ilman kantta). 🍳
☑️ Valitsen useammin veden juomaksi limsojen sijaan. 🥤🚫
☑️ Pyrin pitämään herkuttelun viikonlopuissa. 🍬🚫
☑️ Kiinnitän enemmän huomiota ruokahävikkiin ja pidän kaappientyhjennysviikkoja.
☑️ Pyrin tarkistamaan ruokakauppojen tarjoukset netistä, mikäli olisin muutoinkin liikkunut niiden suunnilla.
☑️ Pyrin ylläpitämään pientä “omavaraisuutta”, eli ensi kesänäkin parvekkeellani nähdään salaatti- ja yrttipenkki ja syksyllä suuntaan mustikkaan. Selvää säästöä sekä ah, niin rentouttavaa! 🥬🍄
☑️ BONUS: pyrin useammin panostamaan myös kotona tehdyn ruuan makuun. Näin vähennän tarvetta käydä ravintoloissa ja kahviloissa. 🥡
☑️ BONUS: pyrin säästämään alkoholinkäytön juhliin ja erityistilaisuuksiin ja vähentämään mm. “saunaoluita”. 🍺🚫

Ruuanlaittoon ja elintarvikeostoksiin KAS-lista toi mielestäni monta hyvää muistutusta. Hyvin usein nämä askareet tulee itselläni hoidettua autopilotilla sen enempää tiedostamatta ja miettimättä. Tosin jotkut hyvätkin asiat, kuten bonuskortin vilautus ennen maksua, tulevat jo selkärangasta. Näillä eväin siis kohti säästeliäämpää vuotta 2021!

Täällä on vietetty jälleen kaappientyhjennysviikkoa ja tyhjältähän tämä kaappi tosiaan näyttää!

Tsekkaa myös aiempi KAS-postaukseni:
1. Talous