Överiksihän se helmikuukin meni

Helmikuussa tuhlailun makuun päässyt Hynis laittoi palamaan 2900,36 €. Ei hyvää päivää. Ei voi muuta sanoa kuin, onneksi, ONNEKSI!!! olen malttanut pennoilla ja karu totuus on nyt selkeänä silmien alla. Pahalta tuntuu, mutta toisaalta edes tiedän missä mennään. Rahaa kului useampi satanen enemmän kuin sain palkkaa, eli säästöistä on todellakin syöty.

Julkaisen nyt poikkeuksellisesti listan kaikista Pennon helmikuun tapahtumista, sillä onhan tämä kulutushysteria perattava nyt kunnolla. Alleviivasin kuvista punaisella sellaiset totaalisen tarpeettomat kulut (köh köh, paheet, köh). Pikaruokaan kului 52,08 €. Tupakkaan ynnä muihin nikotiiniherkkuihin meni huikeat 100,3 €. Lisäksi “sakkoja” (= pysäköintivirhemaksu, kirjaston sakot, muistutusmaksu) kertyi päheät 88,14 €. Alkoholinkäyttöä en jaksa edes laskea, mutta tätä en sosiaalisen aspektinsa takia näe niin pahana kuin näitä edellä mainittuja. Helmikuussa paheeni kustansivat minulle siis ainakin 240,78 €.

Lisäksi listalta löytyy ihan rehellistä shoppailua, eli sisustushommia ja pari vaatetta. Olisikohan nämä sisustuskulut edes kohta taputeltu… Yhteensä erinäisten tavaroiden hankkimiseen paloi helmikuussa 547,64 €. Aika jäätävää taas. Summa on kertynyt suht pienistä puroista, sillä yksittäiset ostokset eivät ole valtaisan suuria.

Kolmantena silmiin pistää ruokakauppa-tapahtumien suuri osuus. Ruokakauppaan upposikin helmikuussa 448,25 €. Aika paljon noin yhdeltä hengeltä. Maaliskuun alun nuukailuviikko tuli selvästi tarpeeseen.

Jos rehellisiä ollaan, hävettää tämän kuukausikatsauksen julkaisu heti tammikuun tuhlausbileiden jälkeen aivan älyttömästi. Ja samalla tämä on kuitenkin niin tarpeellista, sillä normaalisti olisin vain kohautellut olkapäitäni, että johonkin ne rahat nyt katosi. Tässä kuussa paheet ja shoppailu rokottivat tiliä noin 800 €, joten sinänsä helpottavaa huomata, että ilman näitä olisi palkkani riittänyt elämiseen ihan kohtuullisesti. Nyt leuka rintaan ja kohti maaliskuuta ja nuukailuviikon loppua. Postailen sunnuntaina pientä raporttia siitä, kuinka nuukailu kohdallani sujui (no sen voin jo paljastaa, ettei kovin nuukasti, mutta huomattavasti tätä helmikuun tilannetta paremmin). Samalla kerron, kuinka olen suunnitellut hillitseväni tätä paheisiin jatkuvalla syötöllä virtaavaa rahavirtaa.

Nuukailuviikko

Helmikuun ei voi sanoa olleen onnistunut ainakaan millään taloudellisella mittarilla (sen sijaan muilla asioilla mitattuna helmikuu oli aivan ihana kuukausi, palaillaan niihin talousasioihin tarkemmin alkuviikosta). Niinpä näin maaliskuun ensimmäisenä päivänä, kun palkkapäivään on vielä reilu viikko, sain huomata tilin huutavan tyhjyyttään. S-tilillä on 2,60 €, OP:n käyttötilillä 7,64 € ja lompakossa pyöri 10 euron setelin kaverina pari kolikkoa. Mikrosäästötilillä olisi vielä satanen katetta, mutta niihin en uskalla koskea, sillä viikolle on tiedossa vielä pari pakollista menoa. Hohhoijjaa!

Niinpä osin pakon sanelemana, ja koska en haluaisi kajota luottokorttiin, on tiedossa nuukailuviikko. Starttasin viikon jo tänään kauppareissulla, jota varten minulla oli rahaa noin 15 euroa. Tätäkin varten jouduin palauttamaan vielä pullotkin, voi nolous. Ihan tulee opiskeluajat mieleen. Jääkaappi ei onneksi ollut täynnä tyhjää ja pakastimessakin on parin aterian ainekset. Siispä 15 euroa kourassa suuntasin kauppaan viikon ruokatarpeet silmissä kiiluen.

  • Kaupasta mukaan lähti:
    • 3 omenaa 1,01 €
    • 4 Kaslink-kauravälipalaa töihin 3,16 €
    • Paprika 0,88 €
    • 4 riisipiirakkaa 1,00 €
    • Rasvaton maito 0,69 €
    • Porkkanapussi 1,19 €
    • Margariini 0,72 €
    • Raejuusto 1,98 €
    • Kananmunat 1,45 €
    • Kurkku 0,57 €
  • Yhteensä: 11,05 € (vähennetty pullonpalautus 1,75 €)

Tavallisestihan suosin kaupassa esimerkiksi Beceliä ja luomumunia, mutta hätä ei lue lakia. Yhdessä kaapissa olevien ruokatarpeiden kanssa ostokseni muuttuvat makaronilaatikoksi, teeleiviksi ja wokiksi. Viikko pelastettu.

Tavallaan kaupassakäynti tavallisesta poikkeavalla budjetilla oli varsin mielenkiintoista (katsotaan olenko viikon lopussa yhä samaa mieltä). Voisiko tähän tottua? Tällä reseptillä kuukausittaisista 300 euron ruokakuluistani saisi karsittua jopa puolet pois. Nuukaillaan nyt ainakin tämä viikko ja katsotaan, tulisiko nuukailusta jopa tapa. Sen tiedän, että pakon edessä en halua enää joutua nuukailemaan, joten taas kerran kulutusta kuriin maaliskuussa…