Yksinkertaisemmalla arjella puhtia säästämiseen

*Kirjoitus sisältää tähdellä merkittyjä affiliate-linkkejä*

Vuodelle 2021 minulla on tavoitteena nostaa nettovarallisuuttani 10 000 eurolla. Olen pohdiskellut ja taas pohdiskellut kuinka sen saavuttaisin, ja miksi aiemmat vuodet tuntuvat olevan toinen toisensa jälkeen miinusmerkkisiä tai niukasti plussalla. Selkein syy tuntuu olevan se, millaista arkeni on. Olen työviikon aikana kiireinen ja väsynyt – tämä ajaa hakemaan hyvää oloa herkuttelusta, tupakoinnista ja shoppailusta ja muutoinkin vähentää voimia tehdä fiksuja ratkaisuja, kuten kokkailla lounaseväitä arkipäiville.

Tämän täytyy nyt muuttua. En jaksa enää kulkea viittä päivää viikossa sumussa omituisella autopilot-asetuksella.

Vuonna 2020 otin jo hyviä ensiaskeleita parempaan arkeen. Minimalisoin kodistani kassikaupalla ylimääräistä, sotkuksi kertyvää tavaraa. Nykyinen maailmankatsomukseni tavaroiden suhteen tuntuu olevan lähinnä, että se mikä voi mennä sotkuun, menee sotkuun. Jokainen ylimääräinen tavara on potentiaalinen turhan sotkun alkulähde. Lisäksi aloitin vuosien jahkailun jälkeen psykoterapian. Hain myös lääkärin apua mielenterveyteeni. Aloitin vuosien tauon jälkeen harrastamaan taas liikuntaa.

Tuntuu että vuonna 2021 olisikin enemmänkin aika hienosäädölle. Viedä elämästä pois asioita, jotka rasittavat eivätkä tuo hyvää oloa, ja tuoda tilalle mukavia asioita tai… ei mitään. Lisää nolla-aikaa, aikaa jolloin minun ei tarvitse tehdä yhtään mitään. Opetella sanomaan ei, kun jokin mielen perukoilla niin kehottaa.

Olemme terapeuttini kanssa puhuneet paljon oman olon kuuntelusta. Tällä hetkellä, kun on yhä iltaisin pimeää ja itselläni veto pois, kertoo oma oloni, että kalenteria ei nyt buukata täyteen. Niinpä ilmoitin yhteen harrastuksistani, että tammi-helmikuussa minua ei tule siellä näkymään. Lisäksi olen ottanut tavaksi olla toisen päivän viikonlopusta ihan vain kotosalla akkuja lataamassa. Niin kivaa ohjelmaa kuin kaveriporukkani viikonlopuissa yleensä onkin, ei pääni jaksa tällä hetkellä liikaa kivaakaan. Joten viikonloppuinen 24 tunnin nolla-aika saa olla ja pysyä toistaiseksi.

Joululomalta kotiutuessani koin valtaisaa ärsytystä ja ahdistusta. Olen koittanut pohtia sen alkulähdettä, ja ainakin epäjärjestys ja tekemistä odottavat asiat olivat sellaisia, että ne tuntuivat vyöryvän päälleni heti kotioven avattuani. Niinpä vuodelle 2021 yritän kerätä vähemmän mahdollisesti keskeneräisiksi jääviä projekteja – valokuvien organisointia, käsitöitä, you name it. Tavoite: yksi projekti kerrallaan. Jos kotona on epäjärjestystä, yritän malttaa olla aloittamatta kirjaa tai käsityötä, vaan hoitaa ensin siivouksen alta pois. Eikä niin, että keittiössä on kaaos, nurkassa odottelee keskeneräinen makramee-amppeli, sohvapöydällä on sukkapuikot ja koirien kynnet ovat päässeet venähtämään pitkiksi. Tuollainen “projektimäärä” on myrkkyä rentoutusta kaipaaville aivoilleni.

Ruokahuoltoa olisi myös tarpeen yksinkertaistaa. Olen onnistunut vähentämään kauppareissuja, mutta käyn yhä kaupassa 2-3 kertaa viikossa enkä pidä siitä yhtään. Kerta viikkoon olisi ideaali, ja sekin mielellään työmatkaan sovitettuna. Olen viimeiset puoli vuotta syönyt melko huonosti, mikä sekin näkyy omassa olossa. Täytyisi keksiä kotiin jotain nopeita, hyvin säilyviä välipaloja, etten sitten nälkäisenä hakisi lähikaupasta berliininmunkkia.

Tänä vuonna olen toden teolla oppinut, että luonto on itselleni paras paikka rentoutua, ja teinkin kesän aikana useita viikonloppuretkiä kansallispuistoihin. Tästä haluan pitää kiinni, ja jopa lisätä määrää. Nyt kun varustus on kunnossa, ei tämä harrastus maksa kuin bensan ja eväiden verran. Tahtoisin myös näin kylmänä aikana käydä useammin päiväreissuilla, sillä olen huomannut lyhyenkin reissun lataavan akkuja ja parantavan unta. Eli tulevanakin vuonna yritän suunnata ruutujen ääreltä luontoon.

Paljon olen pohtinut myös sitä, kuinka työstä saisi vähemmän kuormittavaa. Olenkin ajatellut etäillä ensi vuonna ainakin yhden päivän joka viikko. Tällöin saan esimerkiksi pesukoneet pyöritettyä työpäivän ja taukojen lomassa, eikä iltaa tarvitse uhrata kokonaan niille. Voin myös kesken päivän poiketa valoisalla koirien kanssa lenkille, ja jatkaa töitä hieman pidemmälle iltaan. Työajan lyhentäminen houkuttelee minua jatkuvasti, mutta en nykyisessä taloustilanteessani halua vielä mennä siihen. Mutta otetaan nyt jotain pieniä edistysaskeleita edes. Ostin itselleni Adlibrikseltä myöhäiseksi joululahjaksi Marie Kondon (olen fani!!) “Työnilon löytämisen taika” -kirjan, josta ehkä löytyisi myös jotain uutta vinkkiä. Yllätyksekseni Teemu Kunnon “Minimalismi”-kirjassakin oli pari hyvää vinkkiä työhommiin, joten suositus sillekin.

Näin postauksen päätyttyä huomaan ilokseni, että paljon oikeita asioita on jo tehty. Se luo uskoa siihen, että ensi vuonnakin onnistun taas parantamaan elämääni ainakin jollain tapaa. Masennus ja uupumus tuovat omat hankaluutensa sujuvan arjen pyörittämiseen, mistä tuppaa tulemaan ikävä oravanpyörä, jossa uupuneena ei jaksa tehdä asioita, jotka siihen uupumukseen auttaisivat. Mutta posilla kohti uutta vuotta!

Aion kasvattaa nettovarallisuuttani 10000 eurolla vuonna 2021

Kuten otsikosta huomaa, on uudenvuodenlupaukseni nyt päätetty. Vuosi 2020 on ollut tähän mennessä lähinnä taloudellinen sekasotku, mutta syksyn mittaan olen hiljalleen saanut kulutustani kuriin ja talouttani toipumaan. Koska tänä vuonna taloudelliset tavoitteeni ovat ottaneet takapakkia ainakin kymppitonnin verran, on ensi vuoden tavoitteena korjata kurssia oikein urakalla. Ensin haaveilin kymppitonnin säästämisestä kuten Julia Thurén aikoinaan, mutta kuukausittainen 200-300 € velkojen lyhennys tekee tästä turhan hankalaa, ja lopputulokseen päästäkseni minun pitäisi sekä onnistua täydellisesti, että olla vähän tuuriakin matkassa. Mutta kymppitonnin nettovarallisuuden kasvattaminen velkoja maksamalla ja säästämällä on laskujeni mukaan todellakin mahdollista! Ja samalla tavoite on kuitenkin riittävän haastava.

Allaolevassa kaaviossa näkyy, mistä tämän 10 000 euron olisi tarkoitus koostua. Opintolainan lyhennykset alkavat rullata automaattisesti tammikuussa, joten velkojen lyheneminen 1 632 eurolla on saletti. Anyfiniä alan lyhentää aluksi 100 eurolla kuussa, mutta pyrin viimeistään lomarahoilla kuittaamaan siitä isomman siivun, jotta velka on taputeltu ensi vuoden puolella. Loput kymppitonnista aion säästää ihan tavalliselle säästötilille odottelemaan kaukaisessa tulevaisuudessa toivottavasti siintävää asunnon ostoa.

Tiedän, tavoitteita olen ennenkin tehnyt. Mutta varmistaakseni onnistumisen olen tällä kertaa tehnyt myös taustatyöni kunnolla! 2021 nettopalkkani tulee olemaan noin 2 435,69 €/kk. Kiinteiksi kuluiksi (sis. Anyfin ja opintolaina) olen puolestaan laskenut  1 039,72 €/kk. Kiinteiden kulujen jälkeen käteeni jää kuukaudessa siis 1 395,97 €. Saadakseni 6 689 euroa säästöön, tulee minun säästää kuukaudessa 557,4 €. Tällöin “hassattavaksi” jää vielä 839 euroa, josta pitäisi pystyä maksamaan kuukauden muuttuvat kulut. Historiani tuntien tuo 839 euroa ei ole ihan valtavasti, mutta uskon onnistuvani, jos en taas uppoa ihan täyteen kulutusmaniaan, vaan jatkan säntillistä kulujen seuraamista. Ja tarkoitus ei suinkaan ole köyhistellä koko vuotta 2021, vaan haluan edelleen pystyä entiseen tapaan esimerkiksi osallistumaan harrastuksiini ja hoitamaan terveyttäni. Pieni osakesalkkuni tietysti heiluttelee nettovarallisuutta suuntaan jos toiseenkin, mutta päätin jättää sen tämän tavoitteen seuraamisessa huomiotta.

Vuoden 2020 suurimmat “yllättävät” kulut liittyivät uuteen karvaiseen perheenjäseneen, harrasteajoneuvon hankintaan ja lääkärikuluihin. Vastaavan kokoluokan kuluja ei (ainakaan vielä) ole tiedossa vuodelle 2020. Laskelmissa ei myöskään ole huomioitu n. 1 200 euron lomarahoja eikä mahdollisia bonuksia. Pelivaraa siis pitäisi olla vähintäänkin riittävästi. 🙂

Ohessa vielä konkreettisia muutoksia vuodelle 2021, joilla pyrin pääsemään tavoitteeseen ja joita aion kuukausittain seurata. Vuosi 2020 tuntuu menneen rahallisesti ja terveydellisesti pitkälti hetkellisen hyvän olon perässä juostessa, joten paitsi rahansäästöä, ovat nämä myös terveystekoja.

  • Tupakoinnin lopettaminen. Olen marraskuusta saakka vähentänyt tupakointia portaittain ja vuoden 2020 pyrin pitämään savuttomana. Säästö: n. 50-80 €/kk.
  • Itsetehdyt lounaat useammin töihin. Pyrin siihen että viikon lounaista 4/5 on kotoa tuotuja. Säästö: n. 50-100 €/kk.
  • Herkuttelua vain kerran viikossa. Säästö: 20-40 €/kk.
  • Energiajuomat, voi energiajuomat… ne saavat jäädä vain erityistilanteiden, kuten aikaisten aamujen ja autoreissujen piristykseksi. Säästö: n. 20 €/kk.
  • Ostoksia (koskee lähinnä tavaroita) max. 1 kpl/kk. Tänä vuonna shoppailu on tuonut hyvin suuria kuluja, joten näitä pyrin nyt suitsimaan toden teolla. Hintaahan tässä ei ole määritelty, ja tiedossa on esim. 170 € harrastusvälineen hankinta, mutta yksi sallittu ostos kuukaudessa toivottavasti hillitsee vuoden kokonaiskuluja ja auttaa harkitsemaan hankintoja tarkemmin. Säästö: n. 50-150 €/kk.

Paitsi säästöillä, toivon helpottavani tavoitteen saavuttamista myös pienillä lisätuloilla. Näiden osalta tähtään 500 euroon (5 % tavoitteesta, 1,6 % nettotuloista).

  • Mikäli korona sallii, jatkan epäsäännöllisiä järjestyksenvalvojan töitä harrastetapahtumissa. Tästä odotettavissa n. 50-150 €.
  • Helmikuulle on jo tiedossa 90 € eräästä pienestä toimeksiannosta.
  • Jatkan kyselytutkimuksiin vastailua. Rahana maksettavat lasken tuloiksi, lahjakortit puolestaan pienentävät menoja. Odotettavissa tuloja n. 60-100 € ja lahjakortteja 70-150 €.
  • Olen pohtinut mahdollisuuksia hyödyntää kädentaitojani pienten lisätulojen saamiseksi. Tämä on ajankohtaista vasta joulun tienoilla ja vain, jos aikaa ja kiinnostusta riittää.
  • Jatkan turhien tavaroideni myymistä kirpputorilla. Tällä hetkellä tällaista tavaraa vain ei enää juurikaan ole, joten ensi vuodelle myyntejä on odotettavissa ehkä noin 20-100 €.
  • Pyrin hyödyntämään kaikki mahdolliset bonukset. Käytössä on jo S-kortti sekä Mobify, mietin näille kaveriksi vielä KomplettBankin luottokorttia (maltillisella luottorajalla tietysti, ehkä tonni olisi sopiva). Näistä tulee vuodessa n. 100 €.
  • Tutkin, löytyykö omaan ammattitaitooni sopivaa pientä freelancer-hommaa.

Tällä elämäntyylillä, kun jo pelkät harrastukset kurittavat lompakkoa suht rajusti, on tavoitteen saavuttamiseksi ollut pakko tehdä paljon ajatustyötä ja laskelmia, ja olenkin tätä tavoitetta pureskellut jo lokakuusta saakka. Yksi onnistumisen avaintekijä on kulujen säntillinen seuraaminen, ja suunnittelen tekeväni ensi vuonna katsauksia jopa viikoittain. Tällöin näen nopeammin onko kuukauden tavoite täyttymässä ja pystyn tekemään tietoisia korjausliikkeitä.

Pelkän excelinpyörittelyn lisäksi tarvitaan muutos ajatusmaailmassa. Minun pitäisi enemmän keskittyä siihen, mitä minulla on, eikä siihen, mitä muka puuttuu. Hektinen arki verottaa myös jaksamista turhan usein, jolloin tulee sorruttua kaikenlaisiin hetken helpotuksiin. Ensi vuonna pyrinkin tarkastelemaan rutiinejani ja viilaamaan niitä sellaiseen suuntaan, että jaksan pyörittää sekä arkeani, että exceleitäni. Tästä on luvassa blogipostauksen verran pohdintaa vielä ennen vuodenvaihdetta.

Jos ja kun tavoite pitää, tulisi velkojeni olla ensi vuonna 14032,43 € ja varojen (pl. osakesalkku) 6714,63 €. Sanovat, että tavoitteen pitää olla mitattava jotta tietää koska onnistuu. Mittari on siis tuossa!

Eurotarkan KAS-lista minun näkökulmastani: 4. Puhelin ja internet

Eurotarkan säästövinkkilistaa on tullut käytyä aika mukavasti tahdilla kategoria per päivä, joten tänään edetään taas listalla! Tällä kertaa aiheena on puhelin- ja internetkuluissa säästäminen. Sanottakoon heti alkuun, että tämä on jälleen kategoria jossa en näe omalla kohdallani suurta säästöpotentiaalia. Erilaisten elektroniikkahärveleiden ja -palveluiden suhteen olen sen sijaan melko minimalistinen.

Puhelinliittymäni on n. 20 €/kk maksava perusliittymä, kotona käytän taloyhtiön ilmaista 10M-nettiä, reititin on kirpputorihankinta ja suoratoistopalveluita minulla on kaksi: yhden ruudun Netflix ja opiskelija-Spotify. Suoratoistosta maksan 12,98 €/kk ja koen sitä käyttäväni kyllä koko rahan edestä, sillä kumpikin palvelu on käytössä vähintään paristi viikossa. Etenkin viikonloppuisin tykkään katsoa sarjoja tabletilta (minulla ei ole televisiota) ja siivotessa soivat Spotifyn soittolistat ikävää askaretta piristämässä. Pariin otteeseen olen käyttänyt myös HBO:ta ja Ruutuplussaa, mutta tällöin yleensä irtisanon Netflixin hetkeksi – en yksinkertaisesti ehdi käyttämään useaa palvelua niin usein, että jokaisesta kannattaa maksaa samanaikaisesti.

Puhelimenikin on käytettynä hankittu, oman aikansa lippulaivamalli, jonka uusiminen ei toivottavasti ole pariin vuoteen ajankohtaista. Itseäni eivät niin kiinnosta puhelinalan uutuudet ja innovaatiot, vaan niin kauan kuin luuri pelaa sujuvasti, kelpaa se minulle. Yleensä pyrin vielä säännöllisellä “siivouksella” ylläpitämään puhelimen tehoa.


Itselläni on tällä hetkellä Telian liittymä, joka mahdollistaa ulkomaillakin edullisen netin käytön. Tämä on mielestäni oikein tervetullut ominaisuus, joka helpottaa esimerkiksi reittien ja aukioloaikojen tarkastamista. 2020 tälle ominaisuudelle ei tosin juurikaan ole käyttöä tullut. Säästövinkkilistalla puhutaan paljon tavoista vähentää puheluihin kuluvaa rahaa, ja itsellänikin kun on rajaton netti, käytän mielelläni esimerkiksi Whatsapin videopuheluita.

Näin yhteenvetona maksan puhelimesta, netistä ja nettipalveluista yhteensä siis 32,98 €/kk. Harkinnassa on vielä jonkin pilvitallennustilan hankkiminen, mikä tuo muutaman euron kuussa lisää. Tällä hetkellä kaikki kuvani ovat levällään eri laitteilla ja muistitikuilla, joten näen pilvipalvelusta maksamisen hintansa arvoisena asiana. Ehkä tämä olisi hyvä joululahja minulta minulle?

Mitä vien näistä säästövinkeistä vuoteen 2021?

☑️ Vanha puhelin ja taloyhtiön ilmainen netti saavat riittää minulle myös vuonna 2021. 📱
☑️ Kilpailutan puhelinliittymäni 2021 ainakin kerran.

Tsekkaa myös aiemmat KAS-postaukseni:
1. Talous
2. Elintarvikkeet ja ruoka
3. Vaatteet ja kengät

Eurotarkan KAS-lista minun näkökulmastani: 3. Vaatteet ja kengät

On aika siirtyä Eurotarkan säästövinkkilistauksen kolmanteen kategoriaan, vaatteisiin ja kenkiin. Tämä on itselleni samaan aikaan sekä hirveän helppo, että todella hankala kategoria. Saatan näet olla vuoden ostamatta juuri yhtään vaatetta, ja sitten yhtäkkiä tuhlata useamman satasen viikonlopussa. Minun on kerrassaan hankalaa löytää vaatteiden kanssa kultaista keskitietä. Vuoden 2016 Konmari-hurahdukseni ansiosta vaatekaappini on kuitenkin suht siisti ja käytännöllinen, vaikka minimalistisesta onkin kaukana.

Eurotarkan säästövinkeissä lähdetään taas liikenteeseen hyvinkin perusteista; osta tarpeeseen, vältä heräteostoksia, hyödynnä alennusmyynnit ja valitse laadukasta ja kestävää. Ei mitään mitä en jo tietäisi, mutta kummasti garderobini koostuu lähinnä heräteostoksista. Alennuksia hyödynnän toki usein, mutta olen myös aiempaa enemmän alkanut ostaa normaalihintaisia vaatteita, joiden hinta välillä kirpaisee hieman, mutta jotka ovat rakkautta ensisilmäyksellä. Nämä vaatteet ovat usein itselläni lopulta niitä, jotka kulutan puhki asti, joten hinta per käyttökerta ei lopulta jää suuren suureksi. Hutiostoksia tulee tehtyä aiempaa harvemmin ja siitä olen ylpeä. Olen myös todennut että laadusta voi hieman maksaakin, ja esimerkiksi viime talvena ostin 150 euron nahkamaiharit, kun aiemmin olen joka talvi ostanut H&M:n 20 euron tekonahkapopot.

Ostamisen lisäksi vinkeissä keskitytään vaatteiden käyttöiän pidentämiseen. Pesuväliä pyrin jo pidentämään käyttämällä esim. aluspaitaa sekä tuulettamalla vaatteita, myös pikkutahroille saatan tehdä täsmäpesun jottei koko vaatetta tarvitse pestä. Tämän suhteen ollaan siis hyvällä mallilla, mutta vielä voisin olla hieman tarkempi siitä, mihin puolipitoiset vaatteet päätyvät (valitettavan usein pyykkikoriin, jos en muista koska olen ottanut vaatteen käyttöön). Jokusen euron vuodessa säästän siinä, etten käytä huuhteluainetta, tämä lienee kotoa opittu tapa. Sen sijaan värinkerääjäliinat (leikkaan ne puoliksi kuin Roope Ankka konsanaan) ovat ahkerassa käytössä, sillä pienehköllä vaatevarastolla väreittäin peseminen tarkoittaa erittäin vajaita koneita.

Kenkien iän pidentämiseksi tulee käytettyä lankkia ja suojasuihkeita, tähän olen motivoitunut nyt etenkin, kun olen ostanut kalliimpia kenkiä. Korjaamaan olen valitettavan laiska, vaikka esim. puhjenneen kyynärpään saattaisi saada ihan siististi ja tyylikkäästi paikattua. Sukkia kyllä parsin välillä, mikäli reikä on pieni. Suutarin palveluita voisin etenkin nykyisten nahkamaiharieni kanssa sitten aikanaan harkita.

Tiivistetysti voisin sanoa, että vaatteet eivät ole rahaongelmieni syy. Tai no, kaikki shoppailu on tietysti osasyy, mutta vaatteisiin käytän lopulta suht vähän rahaa. Tätäkin aihetta voisin kuitenkin pyrkiä lähestymään enemmän tarve edellä; ehkäpä monien suosima tarve/halulista voisi toimia? Sen tiedän että ensi kesälle on tarve ostaa uusia t-paitoja. Ja senkin tiedän, että kun kaupassa käydessä tulee alennushintainen Niken college vastaan, niin haluan sen.

Mitä vien näistä säästövinkeistä vuoteen 2021?

☑️ Lähestyn vaateostoksia ennemmin tarve kuin halu edellä. Tiedossa on tarve ostaa esimerkiksi t-paitoja ja pitkävartisia sukkia, joten pyrin täyttämään ostohimoni valitsemalla näistä jotain oikein mieluisaa ja laadukasta. 🛍️ 👚
☑️ Pyrin korjaamaan rikkoutuneita vaatteita useammin.
☑️ Pidennän vaatteiden käyttöikää pesemällä niitä fiksummin ja hyödyntämällä esim. tuuletusta.

Kaiken kaikkiaan en näe vaatteiden kohdalla mitään valtaisan merkittävää säästöpotentiaalia vuodelle 2021. Tärkein on kuitenkin tuo tarve vs. halu; taidan suosiolla yrittää pysyä poissa vaatekaupoilta. Netistä en osta vaatteita juuri koskaan, joten halut eivät kiusaa minua, kunhan pysyttelen pois ostoskeskuksista pyörimästä. 🙂

Lankkia vailla…

Tsekkaa myös aiemmat KAS-postaukseni:
1. Talous
2. Elintarvikkeet ja ruoka

Eurotarkan KAS-lista minun näkökulmastani: 2. Elintarvikkeet ja ruoka

*Postaus sisältää tähdellä merkittyjä affiliate-linkkejä*

Tänään Eurotarkan Kaikkien Aikojen Säästövinkkilistalta on vuorossa kategoria “elintarvikkeet ja ruoka”. Tässä oma näkökulmani säästövinkkeihin, ja lopussa tuttuun tapaan checklist ensi vuodeksi.

Elintarvikkeissa on ainakin teoriassa helppoa tehdä niin hyvin isoja, kuin hyvin pieniäkin säästöjä. Eurotarkan listassa huomattava osa vinkeistä keskittyy suunnitteluun ja itse tekemiseen. Tässä tuleekin se oma sudenkuoppani. Olen aina ollut hieman laiska suunnittelemaan ja touhuamaan kotihommia, mutta etenkin mielenterveyden keikkuessa ylhäältä alas, on tuollainen työ välillä suorastaan mahdotonta. Se ei tietenkään tarkoita, etteikö yrittää kannattaisi, ja etenkin hyvinä aikoina (kuten tällä hetkellä) voin tässä aivan hyvin onnistua. Suunnitteluun kuuluu olennaisesti kauppalista, jonka itse toisinaan teen, ja vinkataanpa KAS-listalla myös tekemään tuo ostoslista tarjousten perusteella. Itselläni on suht stabiili ruokavalio, jossa suosin pitkälti samoja raaka-aineita, joten ostoslistan teko on helppoa, mutta tarjousten hyödyntäminen hankalampaa.

Itse tehty ruoka on lähes aina valmisruokaa edullisempaa (ja usein terveellisempääkin). Olen tänä vuonna tainnut syödä lounastauoilla valmisruokaa satojen eurojen edestä, mutta olen myös usein tuonut omat, itsetehdyt eväät. Suosikkejani halvoista eväistä ovat soijamakaronilaatikko ja paistettu riisi tai nuudeli tofulla. Halpaa, helppoa ja hyvää! Valmiiden annosten pakastamiseen en ole ryhtynyt, sillä en omista mikroa mikä tekee sulattamisesta hankalaa. Salaattia teen kuitenkin aina useamman eväsrasiallisen kerralla valmiiksi. Joka syksy yritän myös aktivoitua hankkimaan ruokaa luonnosta. Tänä vuonna keräsin vadelmia ja mustikoita pakastimeen, sienispottia en ole vielä(kään) täältä uudelta asuinpaikkakunnaltani löytänyt. Koirien kanssa metsissä kävely ja keräily on hyödyllisyytensä lisäksi äärimmäisen rentouttavaa! Nokkostakin olen joskus kerännyt, siitä saa maistuvat letut, mutta en ole ihan varma onko kaikki se vaiva parin säästetyn euron arvoista. Omat yrtit kasvavat kesäisin parvekkeella, mikä säästää minulta pitkän pennin kun en joudu ostamaan koko puskaa saadakseni pari lehteä basilikaa.

Hävikki on listalla myös tapetilla, ja siitä on toki mediassakin puhuttu viime vuosina ihan huimasti. Oma hävikkini on mielestäni ihan ok-tasolla, välillä sitä syntyy mutta enimmäkseen ei. Tosin eilen unohdin jugurttipurkin koko päiväksi lämpimään, plääh. Hävikki sinällään on minulle vähän vieras ajatus, sillä en juuri kyttäile ruokien valmistuspäiviä tai parasta ennen -päivämäärää, vaan niin kauan kun ruoka näyttää ja tuoksuu hyvältä, se on syötävää ja se syödään. Hävikki- ja punalapputuotteet kuuluvatkin ostoskoriini säännöllisen epäsäännöllisesti. Matsmartin* paketti proteiinijuomineen ja riisikakkuineen odotteleekin jo postissa noutoa.

Suurin sudenkuoppani ruokakustannuksissa (ja terveysteoissa) ovat pienet heräteostokset. Töistä kotiin polkiessa matkan varrelta haettu suklaalevy. Ajomatkalla shelliltä mukaan poimittu 3,90 € battery-tölkki. Ruokaostoksilla koriin eksyvät uutuudet ja herkut. Martat vinkkaavat ettei nälkäisenä kannattaisi käydä kaupassa, mutta toisaalta jos menen sinne kylläisenä tuntuu, ettei tee mieli ostaa mitään. Se kauppalista auttaisi kyllä tässä isosti. Huomasin myös (kiitos kuluseurannan) maksaneeni ostoskasseista (2 kpl) tällä viikolla yhteensä 89 senttiä. Aika kallista jos ajattelee, että tuohon hintaan saisi jo melkein rullallisen kaupan roskapusseja.

Mutta jotain teen oikeinkin! Syön hyvin kasvispainotteisesti, mikä laskee ruokakulujani (tosin jotkut vegetuotteet, kuten jugurtti, olisivat halvempia eläinperäisinä). Esimerkiksi tuo edellä mainitseman soijamakaronilaatikko on melkein ilmaista ruokaa. Teen myös hintavertailua ja tsekkaan kilohinnat, ja koriin eksyykin usein Kotimaista tai Pirkkaa.


Mitä vien näistä säästövinkeistä vuoteen 2021?

☑️ Yritän muistaa kestokassin kaupassa käydessäni, lisäksi vien yhden kassin autoon ja yhden laitan työreppuun. 🛍️
☑️ Kannan mukanani vesipulloa ja pientä evästä välttääkseni kalliit huoltoasema- ja kioskiostokset.
☑️ Jatkan hävikkikauppojen ja punalapputuotteiden hyödyntämistä sikäli, kun tarjolla on tuotteita joita muutenkin käyttäisin.
☑️ Kiinnitän enemmän huomiota energiatehokkaaseen ruuanlaittoon (ei turhaa lämmittämistä, uuninluukun availua tai keittämistä ilman kantta). 🍳
☑️ Valitsen useammin veden juomaksi limsojen sijaan. 🥤🚫
☑️ Pyrin pitämään herkuttelun viikonlopuissa. 🍬🚫
☑️ Kiinnitän enemmän huomiota ruokahävikkiin ja pidän kaappientyhjennysviikkoja.
☑️ Pyrin tarkistamaan ruokakauppojen tarjoukset netistä, mikäli olisin muutoinkin liikkunut niiden suunnilla.
☑️ Pyrin ylläpitämään pientä “omavaraisuutta”, eli ensi kesänäkin parvekkeellani nähdään salaatti- ja yrttipenkki ja syksyllä suuntaan mustikkaan. Selvää säästöä sekä ah, niin rentouttavaa! 🥬🍄
☑️ BONUS: pyrin useammin panostamaan myös kotona tehdyn ruuan makuun. Näin vähennän tarvetta käydä ravintoloissa ja kahviloissa. 🥡
☑️ BONUS: pyrin säästämään alkoholinkäytön juhliin ja erityistilaisuuksiin ja vähentämään mm. “saunaoluita”. 🍺🚫

Ruuanlaittoon ja elintarvikeostoksiin KAS-lista toi mielestäni monta hyvää muistutusta. Hyvin usein nämä askareet tulee itselläni hoidettua autopilotilla sen enempää tiedostamatta ja miettimättä. Tosin jotkut hyvätkin asiat, kuten bonuskortin vilautus ennen maksua, tulevat jo selkärangasta. Näillä eväin siis kohti säästeliäämpää vuotta 2021!

Täällä on vietetty jälleen kaappientyhjennysviikkoa ja tyhjältähän tämä kaappi tosiaan näyttää!

Tsekkaa myös aiempi KAS-postaukseni:
1. Talous

Postaussarja: Eurotarkan KAS-lista minun näkökulmastani: 1. Talous

*Postaus sisältää affiliate-linkkejä, jotka on merkitty tähdellä*

Olen tässä tämän vuoden taloudellista hässäkkää peratessani havahtunut siihen, että ensi vuoden tavoitteen saavuttaakseni minun on todella muutettava käytöstäni. Koska en täysin luota siihen, että kykenen vastustamaan kaikkia impulssejani, täytyy kääntää myös pienempiä kiviä säästöjen saamiseksi. Eurotarkan Kaikkien Aikojen Säästövinkit -lista on roikkunut kirjanmerkkipalkissani varmaan kuukausia, mutta viime lukukerrasta on jo aikaa. Niinpä ajattelin nyt käydä listaa läpi kategoria kerrallaan ja tutkia, mitä säästövinkkejä jo noudatan ja etenkin, mitä uusia keinoja voisin sieltä löytää.

Suosittelen ehdottomasti tutustumaan Eurotarkan listaukseen sekä listauksessa mainittuihin lähteisiin, ja tosiaan tämä postaus on omankin kirjoitukseni pohjana. Käyn lyhyesti ja tiivistetysti (eli kannattaa tsekata myös Eurotarkan listaus kokonaiskuvan saadaksesi!) läpi listan vinkkejä sekä kerään checklistin, mitä säästövinkkejä aion erityisesti viedä vuoteen 2021.


Eurotarkan taloussäästövinkit

Eurotarkan taloussäästövinkit lähtevät liikkeelle hyvinkin perusteista; selvitä mihin raha kuluu, budjetoi ja pysyttele budjetissa, säästä ensin itsellesi ja sijoita se, mitä et lähiaikoina tarvitse. Selvää pässinlihaa, mutta käytännössä yllättävän hankalaa etenkin silloin, kun oma jaksaminen ei ole ihan kohdillaan. Itse olen taas palaillut kirjaamisen ja budjetoinnin pariin, josko alkuvuodesta pystyisin taas siirtämään rahaa säännöllisesti talteen, ja sitten aikoinaan kun puskuri on kunnossa ja oma asunto ostettu, myös sijoittamaan jälleen.

Myös huono laina on säästövinkeissä tapetilla, ja luottokortin käyttöä suositellaan vältettävän. No te tiedätte kuinka tämä on kohdallani sujunut. Vuoteen 2021 pyrin kuitenkin suuntaamaan luottokortittomana! Mikäli huonoa lainaa on päässyt syntymään, kannattaa se vähintäänkin kilpailuttaa, ja näin itsekin olen tehnyt, sillä yhdistin juuri lainani Anyfinillä*. Minimikuukausimaksuni puolittui ja todellinen vuosikorkokin tipahti useamman prosenttiyksikön. Myös nopeampi lainanmaksu vähentää lainasta syntyviä kuluja, ja siksi itsekin teen minimilyhennykseen nähden lähes tuplalyhennyksen joka kuukausi.

Sitten päästään pienempiin kuluihin, eli alennuskoodeihin, opiskelijaetuihin ja keskittämiseen. Nyt nolona muistan, että shoppailuhuumassa alennukset tulee usein unohdettua. Alekoodin googlaaminen tai opiskelijakortin vilauttaminen ei montaa sekuntia vie, mutta unohtuu itseltäni turhan usein. Jos sitä joka tapauksessa kuluttaa rahaa ja tekee ostoksia, voisi sen saman tien tehdä muutaman euron edullisemminkin tai saada edes ilmaiset postikulut. Opiskelija olen ollut vasta niin vähän aikaa, ettei kortin näyttäminen tule vielä selkärangasta. Keskittämisessä olen sen sijaan kunnostautunut, ja teen ruokaostokset ja tankkaukset lähes yksinomaan S-ketjussa. Polttoaine ei ABC:llä ole halvinta, mutta olen mieltynyt asemien tasalaatuisuuteen ja vakiopalveluihin. Vakuutukseni ovat kaikki Ifissä, josta sain halvimman tarjouksen autovakuutukselle. Ilokseni myös koirien vakuutukset olivat siellä suht edulliset. Keskittämällä säästän vakuutuksistani 15 %.

Ja sitten laskuosioon. Laskut, voi laskut… Rahamokani-postauksessani kerroinkin maksavani usein myöhästymismaksuja kun en yksinkertaisesti jaksa tai muista maksaa laskujani. Tässä olen kunnostautunut kuluvana vuonna toden teolla! Kirjaan nykyään kaikki laskut Mobifyyn** heti niiden tultua. Sovellus muistuttaa lähestyvistä eräpäivistä ja saanpa laskujen maksusta tätä kautta myös bonusta. Tuo bonus, useamman kympin vuodessa, on syy siihen, etten mielelläni vaihda laskujani e-laskuiksi vaikka se maksamista hieman nopeuttaisikin.

Tässäpä mietteeni Eurotarkan KAS-listan taloussäästövinkeistä. Osa on jo hyvin hanskassa, osan kanssa riittää skarpattavaa. Loppuun vielä pieni yhteenveto siitä, kuinka aion hyödyntää listausta ensi vuoden aikana.


Mitä vien näistä säästövinkeistä vuoteen 2021?

✅ Jatkan budjetointia ja kuluseurantaa. 📝
✅ Alan siirtää vakiosumman säästötilille heti palkkapäivänä. 💸 ➡️ 💰
✅ Selvitän, mihin verovähennyksiin olen oikeutettu ja lisäksi vähennän YTK:n maksut ja sijoituskulut.
✅ Muistan ennen ostosta tsekata alennuskoodit (minulla on OP:n omistaja-asiakkaana myös Cityshoppari käytössäni) ja opiskelija-alennuksen. 🛍️ 🏷️
✅ Katkaisen Norwegianin luottokortin toivottavasti jo ennen vuodenvaihdetta. KomplettBankin luottokortti*** maltillisella luottorajalla yhä harkinnassa. 💳
✅ Pyrin maksamaan viimeistään lomarahoilla viimeisen suorituksen Anyfinille*.
✅ Jatkan Mobifyn** käyttöä laskujeni hallinnassa.

Eurotarkan listaus oli hyvä muistutus itselleni ainakin parista pikkukikasta; verovähennyksistä ja alennusten tsekkauksesta. Vähän harmittaa näin joulukuussa huomata, että olisin voinut saada vaikka mistä ostoksistani alennusta esimerkiksi tuolla Cityshopparilla ja opiskelijakortilla. Kun niitä ostoksia nyt kerran tuli tehtyä, niin yhtä hyvin olisin voinut tehdä ne halvemmalla. Seuraavan kerran palailen Eurotarkan listaukseen myöhemmin tällä viikolla, aiheena “Elintarvikkeet ja ruoka”.

Postaussarjassa valitsemani säästövinkit ajattelin projektin lopuksi tulostaa ja sijoittaa johonkin, josta bongaan ne päivittäin. Josko ne näin uppoaisivat alitajuntaan ja muuttuisivat rutiineiksi. Suunnittelin laittavani myös lompakkoon muutaman säästövinkin näkyville, jotta esimerkiksi sen opiskelijakortin muistaisi maksutilanteessa kaivella esiin. 🙂

Kuva © Avery Evans (Unsplash)

* Anyfin: Esimerkkinä, 1 000 euron lainan jälleenrahoitus antaa 10 kuukauden takaisinmaksuajalla 8,88% nimelliskorkon, 10 erää sekä 0 euro hallinolliset kulut, näin ollen todellinen korko on 9,25%. Kuukausikustannukset ovat tällöin 104 euroa ja takaisinmaksettava kokonaissumma on 1 041,15 euroa. Anyfin tarjoaa aina yksilöllisiä korkoja, ottamalla yhteyttä Anyfiniin saat selville mitä korkoa he voivat tarjota sinun luotollesi.  
** Mobify: Affiliate-linkki palveluun.
*** KomplettBank: Lainaesimerkki: korko 12,60 %, tod.vuosikorko 15,33 %, 10 000 €/5 v, avausmaksu 45 €, tilinhoitopalkkio 8 €/kk, yht. 14 070 €, maksuerä 235 €/kk.

Marraskuun yhteenveto + budjetti joulukuulle

Näin maanantai-iltana veto on totaalisen pois, mutta vääntäydyin vielä koneelle tekemään kuukausikatsauksen, olotilasta johtuen ehkä hieman tavallista lyhyempänä. Kuukauden aikana erilaisia tuloja sain yhteensä 2257,75 €. Rahaa kului puolestaan 1.952,96 euroa, joiden kohteet on eritelty allaolevassa kuvaajassa. Säästöön meni 304,79 €. Käytännössä nuo upposivat puskuriin sekä tein pienen osakeostoksen. Säästöprosentti oli tässä kuussa n. 13 %. Pikkuhiljaa se on sieltä taas nousemaan päin pelkän miinuksen sijaan.

Tarinoidaanpa eri kategorioista lyhyesti. Terveyskulut olivat suuret, mutta onneksi tämän vuoden viimeiset. Nuo 572,25 € ovat siis lääkkeitä ja käyntejä yksityisellä erikoislääkärillä. Koirien kuluja nosti yksi kurssi johon tuli vanhemman kanssa osallistuttua sekä nuoremmalle hankitut uudet ulkoiluvarusteet. Jälkimmäinen ei ehkä vielä niin perusteltu hankinta, sillä vanhatkin olisivat hetken menneet. Ruokabudjetti oli tässä kuussa ihan huikean pieni! Osin se johtuu tosin siitä, että olen pyrkinyt muistaa erotella ruokakaupasta ostetut päihteet tuonne omaan kategoriaansa. “Muut”-kategoria kertyi enimmäkseen joululahjaostoista.

Vaikka säästöprosentti olikin jo kaksinumeroinen, en ole suoritukseen vielä täysin tyytyväinen. Etenkin päihteisiin kuluu liikaa, mutta nyt olen viimein suunnitellut itselleni portaittaisen ohjelman, jolla pyrin lopettamaan tupakoinnin uudenvuodenlupauksena. Vaatteet olivat myös rehellinen heräteostos. Ylipäänsä tuntuu että vaikka muuten pysyisi homma hanskassa, niin tulen juokseneeksi kaikenlaisen nopean mielihyvän perässä (herkut, päihteet, shoppailu) ja kokonaistulos on sitten tämä. Ensi vuoden tavoitteen saavuttaakseni tähän olisi saatava muutosta, ja sitä olen jo kovasti pähkäillyt.

Joulukuun budjetti

Joulukuussa palkkaa kilahtaa tilille 2.247,75 euroa (pidän vielä sormia ristissä mahdollisten joulubonusten suhteen, mutta ne tietää sitten kun tietää). Joulukuun ennalta tiedossa olevat menot ovat puolestaan yhteensä 1.283,2 € ja ne jakautuvat seuraavasti:

  • Asuminen 637 €
  • Terapia 110 €
  • Spotify + Netflix 12,98 €
  • Anyfin 100 €
  • Opintolaina 150,74 €
  • Laskut 272,48 € (enimmäkseen joululahjoista)

Kulujen jälkeen käytettäväksi jää 964,55 €. Ne budjetoin seuraavasti:

  • Ruoka 200 €
  • Auto/Bensa 100 € (tiedossa pidempi ajomatka kotikonnuille)
  • Urheilu 100 € (yksi uusittava kymppikortti ja salikäynnit kotipaikkakunnalla)
  • Ravintolat 50 €
  • Tavarat 30 € (tarve ostaa valaisin)
  • Päihteet 60 € (lähinnä uudenvuoden juhlintaan)
  • Lääkkeet/terveys 15 €
  • Muut 115 € (kaikki ne yllätykset joihin en yleensä tajua varautua)
  • Yhteensä 700 €

Tällä logiikalla joulukuulta jäisi ylimääräistä rahaa 264,55 €. Näistä ajattelin 200 € suunnata puskuriin ja loput Anyfinin lisälyhennykseen. Joulubonusten kohtalo selviää vasta kuun puolivälin paikkeilla, mutta mikäli sellaista on luvassa, suuntaan siitä puolet puskuriin ja puolet Anyfinille.

Näillä eväin kohti vuoden viimeistä kuukautta! Luonnoksissa polttelee jo postaus ensi vuoden Suuresta Taloudellisesta Tavoitteesta, mutta hioskelen sitä vielä hetken rauhassa ennen kuin julkaisen sen. Olen myös pohdiskellut luonteeltaan eräänlaista elämäntapatavoitetta, josta siitäkin kirjoittelen piakkoin. 🙂